Final countdown

Niin se vaan on, että reilut kolme kuukautta hurahti ohi ja aikaa Hollannissa on jäljellä enää kymmenen päivää. Tällä viikolla alotettiin Reining crash course Peachin kanssa (se on muuten MYYNNISSÄ!!) Karinin valmennuksessa, eli kolme päivää ollaan slidattu ja spinnattu ja tehty roll backejä ympäri maneesia. Tyylikkyydestä ei vielä puhuta mitään, mutta hyvä tästä tulee. Nyt vaan alkaa kyllä oman hevosen halu ja tarve polttelee aika kovin, eli ei muuta ku Lotto vetämään.

Pari viikkoa takaperin oltiin Kaisan kanssa viikonloppu Vlielandissa. Oli aivan mahtava reissu ja semmosia maisemia, joita on nähny ennen vaan elokuvissa. Pieni irtiotto arjesta tuli kyllä hyvään saumaan ja tuntuu siltä, että ton reissun voimalla jaksaa painaa töitä vielä loppuajan. On tosi ristiriitaset fiilikset Suomeen paluusta. Toisaalta on tosi kiva päästä kotiin, mutta toisaalta haluaisin kamalasti jäädä tänne ja oppia lisää. Etenkin nyt, kun on päässyt treenaa kunnolla, ni ei todellakaan haluaisi palata takaisin Suomeen. Mutta täällä keskitytään pääasiassa kuitenkin nuoriin hevosiin ja niiden ratsuttaminen ei vieläkään oikein tunnu olevan mun juttu. Ainakaan vielä. Ground work ja saddle breaking on mahtavaa, mut joku muu voi sit opettaa ne ravit ja laukat ja spinit ja muut härpäkkeet. :D

Fiiliksiä Vlielandista.

Defun kanssa kruisailtiin pitkin loputonta hiekkarantaa!

Odotan myös koulun alkua. En ois ikinä uskonut, että näin käy, kun miettii kuinka paljon Mustiala hajotti viime lukuvuonna. Ehkä aika kultaa muistot, tai ehkä se ei loppupeleissä ookaan NIIN hajottava paikka. Mene ja tiedä, mutta on kuitenkin kiva palata takasin hämäläiseks.

Kaikkea jännää ja vähemmän jännää on siis tapahtunut ja on vielä suunnitelmissa. Lauantaina lähetään DRHA:n reining-show'ta kattomaan ja maanantaina alkaakin sitten viimeinen viikko. Lupauduin leipomaan täytekakun ensi viikolla, joten katotaan kuinka sen kanssa sitten käy. Äiti on lupautunut online-Skype-avustajaksi, eli kai siinä sitten ihan hyvin käy.

Varsat kasvaa hurjaa vauhtia. Joey on päättänyt, että varsana olo on ihan hanurista ja se vaihto väriä reilussa kuukaudessa eikä se enää tule aamuisin rapsuteltavaksi, koska on jo niiiiiiiiin iso ja vahva ja aikuinen. Aivan. Kyllä. Debbie sen sijaan nauttii saamastaan huomiosta ja Mikey katsoo hieman kateellisena vierestä, mutta ei kuitenkaan uskalla/halua tulla lähelle.

Joey kesäkuun alussa.

Joey elokuun alussa.

Eipä tähän väliin muuta. Seuraava päivitys tulee todennäköisesti viime hetkiltä, jos tulee niiltäkään. Hommatkaahan hyvät kelit Suomeen 19.8. alkaen. Kiitos!