Noniin, aloitetaan sitten tää bloggailu (mikä ei ollut mun idea) kertomalla puukenkien ja tuulimyllyjen ihmeellisestä maasta näin reilun vuorokauden kokemuksella. Tätä tiistai-päivää kuvaa todella hyvin otiskko: hot, humid and happening. Kyllä, tämä oli suora siteeraus Steven Tylerilta, mutta ei tartuta siihen. Lämpöä semmoset parikytä astetta, sadekuuroja, ei juurikaan tuulta ja eka työpäivä. Ennen tämän päivän tarinoita kuitenkin hieman eilisestä..
Itse reissu tänne sujui yllättävänkin hyvin. Kentällä tuli nautittua viimoinen lonkero seuraavaan kolmeen ja puoleen kuukauteen ja oli kyllä hyvää. KLM oli ihan uus tuttavuus lentoyhtiönä, mutta voitti mut puolelleen tarjoamalla ILMASTA ruokaa ja juomaa. Plus että kapu oli komee. ;) Schipholin lentokenttään verrattuna Helsinki-Vantaa on minimaalisen minimaalinen, mutta löysin kuitenkin laukkuni (yht. reilu 30kg :D) sekä Tjeerdin ja Karinin helposti. Sitten alkoi reilu tunnin matka Amsterdamista kohti tuppukylää nimeltä Sondel. Tiet sen kun pienenivät ja totesin jälleen olevani NIIN maalla. Kun käännyimme kotitielle, pitkän suoran oikealla puolella laidunsivat kolme tammaa ja kaksi noin viikon ikäistä varsaa ja vasemmalla puolella vajaa 10 kappaletta 2-3-vuotiaita. Olin aika myyty siinä kohtaa. Pieni kierros tilan ympäri, ruokaa ja muutama Heineken ja sen jälkeen lähdimmekin kohti toista kylää nimeltään Rijs. Siellä odotti Hollannin toinen suomalaisvahvistus ja monta mustaa hevosta. Olipas mukava nähdä Kaisaa pitkästä aikaa. :) Illalla annoimme hevosille vielä iltaruuat ja olikin aika mennä itsekin nukkumaan.
Ja näin pääsemme tähän päivään. Aamuruokinta alkaa siinä kasin pintaan, minkä jälkeen on vuorossa itsensä ruokkiminen. Siinä puoli kymmenen aikaan aletaan siivoamaan karsinoita. Ensimmäinen kulttuurishokki: ne siis siivotaan, kun hevoset ovat sisällä ja syövät. Tähän liittyy muitakin eroavaisuuksia Suomeen verrattuna, mutta niistä ehkä joskus toiste. Kun karsinat on siivottu, viedään hevoset ulos, jos ne ovat syöneet. Jos ei, niin menemme kahville ja viemme hevoset sen jälkeen ulos. Sitten kuivitus ja tallin siistiminen ja muuta puuhaa ennen lounasta. Ruuan jälkeen aletaan työskennellä hevosten kanssa. Tänään pidimme siistimishetken näille edellämainituille nuorille pojille. Kuuden pintaan hepat sisään ja heinää ja iltaruokinta tapahtuu siinä kymmen aikaan. Yhteensä tilalla on 44 hevosta, joista osa on ulkona 24/7.
Onko erilaista kuin Suomessa? On. Onko se hyvä asia? ON! Lähdin tänne sillä asenteella, että unohdan kaiken, mitä luulin tietäväni hevosista, ja uskon, että se kannattaa. Tänään ainakin tuntui sille, etten oikeasti nistä mitään tiedäkään. :D Mutta oppimaan tänne on tultu ja luulen, että olen sitä varten ehdottoman oikeassa paikassa, etenkin ajatellen sitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä hevosten kanssa. Kulttuurishokkeja on tullut useita ja uskon, että niitä tulee myös lisää. Tämäkään ei välttämättä ole huono asia.
Huomenna saan mun oman kodin, eli asuntotrailerin tonne tallin taakse. Vaatimattoman kokonen se on, vajaa 10 neliöö pienempi, kuin Mustialan kämppä. :D Rankkaa. Hollanti kielenä ei vielä ole kovin sujuvaa enkä siitä sönkötyksestä mitään ymmärrä, mutta tavoitteena on sitäkin oppia ainakin ymmärtämään kesän aikana.
Nyt unta jälleen kuulaan, että jaksaa huomenna touhuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti