Learning experiences

Nyt ois aika lailla viikko Hollantia takana ja fiilis on harvinaisen JEES. Lauantaina lööbailin aika lailla koko päivän. Aamulla, päivällä ja illalla ruokin hevoset, mutta muuten päivä oli vapaa. Viikonloppusin tallin tekee yksi tyttö siskoineen, joten silloin ei tartte lapata paskaa. Mitäs muutakaan vapaana päivänä, kun päikkärit! Oli veto aika lailla pois, joten pieni unitankkaus ei ollut pahitteeksi. Sunnuntaina ruokintaa ja käytiin illalla maastossa. Sunnuntain kunniaksi nukutaan aina vajaa tunti pidempään ja mennään vähän myöhemmin aamuruokinnalle. Minua tämä seikka ei haitannut yhtään. Ennen maastoa harjailin ja hoidin Colan ja samalla aloin luoda siihen jonkun näköista suhdetta. Jossain vaiheessa se on seuraava projekti. Maastossa Indira oli aika nihkeä ja jäykän oloinen, joten tultiin loppupätkä ihan vain käyntiä. Mukava hevonen, vaikka onkin vähän säälittävä tapaus. Magic on kehittynyt Tjeerdin käsittelyssä huimasti eikä enää pompi ja sätkyile maastossa juurikaan. Käytiin päivällä katsomassa, kun parin tutun hevosia koulutettiin lehmien ajoon. Tai ideana oli saada hevosilta lehmäkammo pois ja se tuntui toimivan. Hauskan näköista puuhaa! Illalla olikin Suomi-terapian vuoro, kun käytiin Kaisan kanssa Balkissa kaakaolla. Ravintolassa meitä palveli Riccardo.. ;) (Sori Domi, ei oo viel löytyny Gerth Stepheniä eikä kyllä Staniakaan...) Teki hyvää saada puhua suomea jonkun tutun kanssa ihan kasvokkain ja samalla toki vaihdettiin kuumimmat juorut. Eilen tilalle saapui myös toinen harjoittelija poneineen. Tosi mukavan tuntuinen tyyppi, eli varmasti sujuu kesä, tai siis seuraavat 9 vk, siinä(kin) mielessä ongelmitta.

Tänään meininki oli taas aika let's go eli back to business. Aamu meni ihan normaalisti, ruokintaa, siivousta, tarhausta jnejne. Lounaan jälkeen alkoikin sitten uuden oppiminen osa miljoona. Kävimme läpi paljon sitä, miten hevosia käsitellään ja miten ja mitä niiltä vaaditaan. Sitten sovelsimme sitä juoksuttamiseen ja jokainen sai kokeilla hetken aikaa. Ei ole mitään ihan helppoa yhtäkkiä huomioida omaa kehoaan ja elekieltään eri tavalla, kuin ennen. Arkisin meitä on nyt siis kolme työntekijää; yksi vaikituinen, minä ja toinen harjoittelija. Kaikkia kiinnostaa oppia luonnollista hevosmiestaitoa ja osaksi sen takia olemme kaikki kyseisellä tallilla töissä. Perjantaina seurattiin, miten nuoret hevoset startataan, eli opetetaan satulaan ja ratsastajaan. Sama teema sai tänään jatkoa. Jokaiselle jaettiin omat projektihevoset, mulle nuorista Cola ja Bruno. Molemmat on periaatteessa jo startattu. Colaa täytyy vähän muistuttaa, miten homma toimii, koska se on ollut sairaslomalla nyt jonkun aikaa. Ennen sitä se oli jo hyvässä vauhdissa. Bruno tuli tilalle 1,5 kk takaperin ja koulutus jatkuu täällä. Sitä on käsitelty hieman kovalla kädellä, joten ideana on saada se toimimaan pehmeästi. Brunolla on ihan mahtava ja rauhallinen luonne, joten siitä saa joku itselleen kivan ratsun. Tjeerd sen kanssa puuhasteli ja laittoi satulan selkään sekä myös nousi selkään. Muutaman kierroksen jälkeen olikin sitten mun vuoro nousta "villin" 3-vuotiaan selkään. Sain onneksi hermot pidettyä kurissa, mutta kun hyppäsin selästä alas oli fiilis todella huippu! Kaikki meni siis hyvin enkä edes pudonnut. Sen jälkeen hoidin Colan ja huomenna luultavasti aloitamme työt sen kanssa. Seuraavana vuorossa oli ratsastaa Magic maneesissa. Sekin sujui huomattavasti paremmin, kuin viime viikolla. Tjeerdin tekemä työ varmasti auttoi asiaa, mutta minäkin uskalsin pyytää siltä enemmän. Voisin vaan peruutella ja kääntyä sillä hevosella päivät pitkät. Aivan mahtavaa.

Cola 4v.

 

 

Oikealla Bruno, 3v.

Siinäpä varmaan tärkeimmät tällä erää. Hot, humid and happening on enää vain happening, koska lämpöä on maksimissaan 13 astetta. Viime yönä oli ollut 4. Mutta mieluummin sitä näissä lämmöissä töitä tekee, joten en valita, vaikka yöllä olikin perse jäässä omassa "pikku" trailerissa. Uni maistuu iltaisin ja ruoka aina kun sitä on. Kyllä täällä siis ihmisen kelpaa oleskella. :)